Marseille
Marseillessa lähellä asuntoamme oli Brasserie de La Plainen panimo ja ravintola.
Heidän panimolleen oli mahdollista varata panimokierros ennakkoon netistä, Kierros ehkä on hieman väärä sana, sillä poikkesimme eräänä päivänä panimolla ja se oli kaksi huonetta. Paikalla ollut panija puhui vähän huonosti englantia, ja minun ranskani oli erittäin pahassa ruosteessa, mutta saimme silti juteltua alasta jonkun verran. Hän muun muassa kertoi ihmetelleensä suomalaisia jakoja kauppa- ja ravintolavahvuisiin oluisiin, mutta asia oli hänelle tuttu koska hän tunsi jonkun joka oli asunut Norjassa, jossa on sama systeemi. Kerroimme että oluen tekotapa on meille hyvin tuttu, joten hän pääsi pälkähästä eikä joutunut yrittämään kertoa prosessia meille englanniksi. Sen sijaan puhuimme kuinka pienet heidän tilansa ovat, ja kuinka he yrittävät saada uudet tilat laajentaakseen tuotantoa. Pienessä tilassa lämpöä oli kuin huonosti lämmitetyssä saunassa, ja osittain siksi vierailumme jäi jopa suuniteltua lyhyemmäksi. Jopa kameran linssi alkoi huurustua ja kuvat olivat vähän sitä sun tätä. Mutta ihan lähellä panimoa on heidän "taproominsa", jonne menimme harva se ilta. Kovin ihmeellisiä oluet eivät olleet, käsityöläisolutbuumi on vielä Ranskassa lapsenkengissä, mutta voittivat kyllä paikallisien bulkkioluen helposti, ja ravintolassakin oli ihan mukava ilmapiiri. Ravintola oli myös vain yksi pieni huone, mutta syyskuun ollessa kuumimmillaan olisimme joka tapauksessa istuneet ulkona ravintolan seinustalla.
Panimolla
Panimon taproom
Marseillessa on myös luomuun erikoistunut Des Suds-panimo, mutta ainakaan meidän käyntimme aikaan heillä ei ollut ravintolaa tai panimokierroksia. Tarkoitus oli bongata jossain heidän oluitaan, mutta aika loppui kesken! Lisäksi löytyy La Minotte-panimo. Heilläkin oli ravintola, mutta se oli aika hankalassa sijainnissa meidän reiteiltämme, ja koska olimme jo maistaneet heidän oluitaan Le Plainella ja ikävä kyllä emme ihan "syttyneet" näille, niin jätimme suosiolla tämän pois listaltamme.
Toki kaupungissa on myös se suurin panimo La Cagole, jonka oluita saa lähes joka paikasta. Mutta nämä ovat suodatettuja, lähinnä pilsiä, joten aika kaukana omasta maustamme. Ihan sellaista "perus-pilsiä" toki joka menee kuumana päivänä museon terassilla (kuten me sen nautimme). Heillä löytyi myös vehnäolut, joka suomalaisittain yllättävästi oli talviolut! Se oli kuitenkin jo saapunut kauppoihin ja maistoimme sen. Aika perus-vehnää sekin.
Marseillessa on myös luomuun erikoistunut Des Suds-panimo, mutta ainakaan meidän käyntimme aikaan heillä ei ollut ravintolaa tai panimokierroksia. Tarkoitus oli bongata jossain heidän oluitaan, mutta aika loppui kesken! Lisäksi löytyy La Minotte-panimo. Heilläkin oli ravintola, mutta se oli aika hankalassa sijainnissa meidän reiteiltämme, ja koska olimme jo maistaneet heidän oluitaan Le Plainella ja ikävä kyllä emme ihan "syttyneet" näille, niin jätimme suosiolla tämän pois listaltamme.
Toki kaupungissa on myös se suurin panimo La Cagole, jonka oluita saa lähes joka paikasta. Mutta nämä ovat suodatettuja, lähinnä pilsiä, joten aika kaukana omasta maustamme. Ihan sellaista "perus-pilsiä" toki joka menee kuumana päivänä museon terassilla (kuten me sen nautimme). Heillä löytyi myös vehnäolut, joka suomalaisittain yllättävästi oli talviolut! Se oli kuitenkin jo saapunut kauppoihin ja maistoimme sen. Aika perus-vehnää sekin.
Aix-en-Provence
Jos oli panimo pieni Marseillessa, niin tämä sitä vasta olikin! Kävelimme ensin ohitse pienen sisäänkäynnin, ennen kuin huomasimme Aquae Maltaen panimon. Sisällä ollut mies hämmästyin kovasti kaukaa Suomesta tulleista vieraista, ja siitä että olimme osanneet etsiä heidän panimonsa. Juttelimme hänenkin kanssaan heidän panimostaan ja hän jutteli mielellään. Varsinaista "kierrosta" täällä ei olisi edes mahtunut tekemään, mutta toistaiseksi he olivat tyytyväisiä pieniin tiloihinsa. Harmiksemme ravintola joiden kanssa heillä oli sopimus oli kiinni, mutta ostimme mukaan muutaman pullon olutta. Iloinen mies kyseli saako hän yhteystietomme, jos haluaa joskus yrittää tilata olutta Suomesta.
Panimon sisäänkäynti. Koko panimo melkein näkyi ovelta.
Ostokset panimon kaupasta.
Nimes
Nimesissä oltiinkin jo pidemmällä käsityöläisoluissa. Heiltä jopa tuodaan joitain oluita Suomeen! Matkasimme nähtävyyskierroksen jälkeen La Barbauden panimolle, jossa luulimme olevan panimoravintolan. Kun meille jutellut (ilmeisesti yksi paikan perustajista) huomasi harmimme, hän ehdotti että istumme penkille kaupassa, niin hän hakee meille jääkaapista mitä haluamme. Näin sitten istuimme panimon kaupassa (joka sijaitsi panimon etuosassa) ja maistelimme oluita samalla kun miehet kärräsivät tavaroita ja hieno rouva saapui kyslemään millaitsa olutta suositellaan hänen juhlavierailleen valmistamansa aterian kanssa. Onneksi vähän ymmärrän ranskaa, ja kuuntelin mielenkiinnolla. Olisipa meillä Suomessakin tällaisia paikkoja, mutta ainakaan olutta ei saisi siemailla kaupan penkillä istuen ja oluenpanijan kanssa jutustellen. Vaikka EU-maa Ranskakin on. Olimme jo lähdössä parin päivän päästä kotiin, joten emme voineet ostaa oluita mukaan enemmän kuin nämä jotka maistelimme.
La Barbauden sisäänkäynti rautatiesillan alla.
Panimon kaupan valikoimaa
Kaupan takana näkyi suoraan panimoon
Maistelua kaupan penkillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti