Mt. St. Michel
Yksi matkamme pääkohteista oli Mt. St. Michel. Sinä päivänä kun osuimme seudulle ennustivat sääennusteet jatkuvaa sadetta. Totta kai hieman laski fiilistä kun haaveissa toki oli aurinkoinen päivä saarella.
Autot piti jättää uudelle parkkipaikalle kauemmas saaresta. Pysäköinti maksoi alle 2h 5,70 ja yli 2h 11,70€. Kuvittelimme että 2h riittää, mutta eipä vain riittänytkään. Suhteessa kova hinnannousu. Parkki sisältää bussikyydit saarelle ja takaisin. Bussissa tunnelma oli kuin silleillä suolassa. Sateinen ilma veti ikkunatkin huuruun tunnelman nostattamiseksi näin ahtaanpaikammoisen iloksi. Kun pääsimme ulos bussista, yritin ottaa kuvia, mutta tuuli oli viedä sateenvarjon lisäksi kamerankin käsistä ja vesi piiskasi kasvoja, ei voinut kuin tuijottaa edessä kulkevan J:n kantapäitä etten törmää mihinkään. Kehuin että oli fiksua laittaa kengät joiden kantapäissä lukee Batman, niin vaimo ei eksy. Tässä kohtaa mietin onko tässä mitään järkeä, mutta J luotti ettei tuuli olisi yhtä paha muurin sisällä. Eikä se ollutkaan onneksi. Aioin ostaa sadeviitan, mutta kunnollisten hinnat olivat pilvissä. Onneksi sade muuttui tihkuksi. Saarella isossa osassa ovat matkamuistomyymälät. Kuulemma niitä siellä on ollut satoja vuosia, eli ilmiö ei ole nykyaikaa kuten voisi kuvitella. Tavara vain on muuttunut.
Saarella on useita kujia, joilla varmaan olisi ollut kivalla säällä mukava kierrellä, mutta nyt sade vähän häiritsi kiertelyniloa. Innokkaan valokuvaajan kameratkin olivat enimmän osan aikaa suojassa laukussa. Järkkärin jätin suosiolla autoon. Saarella on useampi museo. Kävimme itse vain luostarissa. Lippu maksoi 10€ ja ostettiin luostarin sisältä. Sisätilat olivat aika tutun näköiset, kun on käynyt monissa vastaavissa.
Harkitsimme myös luostarin elämästä eri vuosikymmenillä kertovaa näyttelyä, mutta jätimme sen väliin.
Myymälöistä mukaan lähti pari korttia ja perinteinen jääkaappimagneetti.Vatsan alettua kurnia päätimme maistaa "perunahampurilaisia". 5,80€ maksanut annos oli kaksi "kaupan pakastealtaan" röstiperunaa, joiden välissä oli kinkkua ja juustoa. Kaksi annosta ja jaettu vissy maksoivat 16€! Jo on hinnat kohdillaan saarella. ;)
Tälle aterialle hintoineen ei voinut kuin nauraa!
Crepsit olisivat houkuttanet, mutta ne olivat jo 12€/kpl. Saarelta poistuessa sade jo melkein lakkasi ja sain vihdoin kuvia luostarista. Ulkoapäin se ehdottomasti onkin komeampi näky kuin sisätiloissa. Upea silhuetti näytti kaukaakin hienolle. Luulisin että aurinkoisella ilmalla saarestakin saa enemmän irti. Nyt kun yritimme kävellä luostarin pihalla J:n sateenvarjo hajosi tuulessa. Omani onneksi kesti. Kylmä ei sentään ollut. Saari oli muuten ensimmäinen paikka 1,5 viikon aikana jossa kuulimme suomea Tallinnan jälkeen. Käymisen arvoinen paikka kaikesta huolimatta.
Dinan
Illaksi ajoimme Dinaniin, Bretagnen kauneimmaksikin sanottuun kaupunkiin. Ihastuimme ikihyviksi. Mummuni aikoinaan sanoi Multian kirkon olevan kaunis kuin karamelli. Nyt oli pakko matkia mummua ja sanoa että koko kaupunki on kuin karamelli! Lähes epätodellinen kauneudessaan. Minä vain huokailin ihastuksesta! J joutui myöntämään että kaunista on kyllä. Koko illan vanhassa kaupungissa vietettyämme ja ystävällisten ihmisten kanssa asioituamme päätimme puolen yön jälkeen hotellille käveltyämme että heti kun voitamme lotossa muutamme Dinaniin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti